Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (Ere Kokkonen, 1990)

 

Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Ere Kokkonen
Rooleissa: Heikki Kinnunen, Vesa Vierikko, Tom Pöysti, Pentti Siimes, Elina Pohjanpää, Jyrki Kovaleff, Pekka Huotari, Pertti Koivula, Jukka Puotila, Eija Vilpas, Milka Ahlroth, Susanna Haavisto, Kata Kärkkäinen, Maria Melin, Jani Volanen, Samuli Edelmann, Ville Virtanen
Genre: komedia/sotilasfarssi
Kesto: 1 h 49 min
Ikäraja: S

 

Vuonna 1990 elokuvatuottaja Marko Röhr oli soittanut ohjaaja Kokkoselle ja tiedustellut kiinnostaisiko tätä lähteä tekemään sotilasfarssia, sillä hän oli selvittänyt, että sotilasfarssit ovat niitä jotka sillä hetkelle "menivät". Tähän vaikutti myös osaltaan kuusi vuotta aikaisemmin ilmestynyt Uuno Turhapuro armeijan leivissä, joka keräsi huimat, yli 700 000 katsojaa. Kokkonen suostui ja kaivoi vanhan Uuno Turhapuro armeijan leivissä -elokuvan käsikirjoituksen esiin ja poimi siitä juttuja, jotka elokuvasta ja tv-sarjaversiosta oli aikoinaan jätetty pois. Samalla hän hyödynsi myös hänen ja Spede Pasasen vuonna 1987 tapahtuneen riitautumisen vuoksi kuvaamatta jääneen agentti-Turhapuron käsikirjoitusta elokuvassa. Tuloksena syntyi elokuva, joka esitteli katsojille Heikki Kinnusen esittämän "komppanian äidin" vääpeli Körmyn. 

 

Vääpeli Körmy (Heikki Kinnunen) saa koulutettavakseen uransa hankalimmat alokkaat. Körmy määrää alokkaat Hakkaraisen (Pekka Huotari) ja Sulosen (Pertti Koivula) viemään eversti Tossavaisen (Pentti Siimes) vaimon (Elina Pohjanpää) arvokkaat tataarituopit kiillotettaviksi, mutta pahaksi onnekseen kaksikko onnistuu hukkaamaan tuopit ja joutuu lähtemään etsimään niitä pitkin kaupunkia, sillä tuopit on saatava takaisin ennen kaiken huipentavaa kisaa "marsalkan sauvasta".

 

Tämä ensimmäinen Körmy on sarjan paras ja vaikka sekään ei mikään varsinainen komedian helmi olekaan, niin se on sikäli merkittävä tapaus, että sen ansiosta Kokkosen ja Spede Pasasen kolme vuotta kestänyt välirikko korjaantui ja Kokkonen lähti taas Speden kelkkaan käsikirjoittamaan ja ohjaamaan Turhapuro-elokuvia. Elokuvan juoni perustuu suurelta osin vääpeli Körmyn kiusaamiseen komppanian alokkaiden toimesta, sekä Sulosen ja Hakkaraisen pyrkimyksiin päästä kaikin keinoin porttivahti Räikkösen (Jani Volanen) ohi kaupungille kadonneita tuoppeja metsästämään milloin mistäkin. Ja hyödynnetäänpä elokuvassa myös hieman Jukka Puotilan imitointitaitojakin. 

 

  

Heikki Kinnunen tekee hyvän roolin vääpeli Körmynä ja myös Vesa Vierikko kapteeni Kuortin roolissa on mainio ja vaikka en hirveästi Tom Pöystistä näyttelijänä pidäkään, niin tässä hänkin tekee hyvän roolin vänrikki Nappulana. Sivuosissa nähdään mm. seurapiirikaunotar Maria Melin, joka esittää vääpeli Körmyn vaimoa, sekä Playboy-lehden sivuilta tuohon aikaan tunnettu Kata Kärkkäinen (nyk. Katariina Souri). Ja vilahtaapa kuvissa myös tuolloin Ruusun aika -sarjasta tuttu Pauliina Sykkö. Ohjaaja Kokkosen tytär Kitikin piipahtaa kuvissa laulaja Katri-Eveliinan roolissa. Parasta antia elokuvassa on lopussa nähtävä kisailu.  

 

 

Elokuvan ensi-ilta oli marraskuussa 1990 ja se keräsi elokuvateattereihin vain 79 794 katsojaa. Elokuva oli vuoden 1990 toiseksi katsotuin kotimainen, edellään vain Pertti Melasniemen ohjaama Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Aarno Raninen. Elokuva esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa kuusiosaiseksi tv-sarjaksi laajennettuna vuonna 1993 ja se houkutteli ruutujen ääreen peräti 1 011 000 katsojaa. Alkuperäinen elokuvaversio nähtiin tv:ssä ensimmäisen kerran vasta vuonna 2009. Vaikka elokuvan katsojaluvut eivät päätä huimanneet, niin silti tätä Körmyn ja kumppaneiden tohelointia saatiin 90-luvulla seurata vielä neljän elokuvan verran.