Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit (Spede Pasanen, 1979)
Ohjaus: Spede Pasanen
Käsikirjoitus: Spede Pasanen
Rooleissa: Spede Pasanen, Tapio Hämäläinen, Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen, Kirsti Wallasvaara, Rita Polster, Ritva Vepsä, Merja Tammi, Olavi Ahonen, Helge Herala, Seppo Laine, Esa Pakarinen Jr.
Genre: komedia
Kesto: 1 h 23 min
Ikäraja: S
Vuonna 1979 valmistui Speden toinen kokonaan väreissä kuvattu elokuva 10 vuoteen. Edellinen värielokuva oli vuonna 1969 valmistunut Pohjan tähteet. Tuossa välissä Spede tuotti 11 mustavalkoelokuvaa. Elokuvan nimen alkuosan Spede lainasi omasta vuonna 1951 radion nuorten kirjoituskilpailuun lähettämään koeputkilapsesta kertoneesta tarinasta. Tuolla tarinalla Spede voitti kilpailun. Elokuvan nimen loppuosa mukailee 1970-luvun suosittua yhdysvaltalaista tv-sarjaa Charlien enkelit. Speden neljä edellistä elokuvaa olivat olleet Turhapuroja ja pääroolissa oli ollut Vesa-Matti Loiri, mutta tällä kertaa pääosassa oli Spede itse. Hän tekee elokuvassa kaksoisroolin esittäen matemaatikko Mauno Mutikaista ja Richard Iljevits Jyrä -nimistä koeputkiaikuista. Turhapuron appiukkona muistettava Tapio Hämäläinen (1922-2008) esittää tohtori Jaakko Jyrää. Vesa-Matti Loiri (1945-2022) puolestaan tekee peräti neloisroolin esittäen kirkkoherranviraston virkailijaa, hirveää gangsteri Luigia, jääkiekkokisoihin Moskovaan matkalla olevaa vodkaturistia sekä Uuno Turhapuroa. Simo Salminen (1932-2015) esittää salapoliisitoimiston pomoa Simo Seivästöä. Hänellä on kirjoitettu taas sellainen tyypillinen känniläisen rooli, kuten useissa muissakin Speden ohjelmissa ja elokuvissa. Simon enkeleinä nähdään Kirsti Wallasvaara (1942-2021), Rita Polster, Ritva Vepsä (1941-2016) ja Merja Tammi. Myös Helge Herala (1922-2010) tekee kaksoisroolin. Hän esittää ravintolan hovimestaria ja poliisipäällikköä. Olavi Ahonen (1923-2000) esittää Luigin kaveria, gangsteri Teuvo Tasasta. Muissa, pienemmissä rooleissa nähdään mm. Seppo "Sämpy" Laine (1947-2012), Esa Pakarinen Jr. ja Yrjö Tähtelä poliiseina sekä Anja Pohjola pankkivirkailijana ja Pehr-Olof Sirén (1923-1986) lääkärinä.
Itikat kiusaavat matemaatikko Mauno Mutikaista ja niinpä hän ostaa 650 000 markkaa maksavan pikaveneen, jotta pääsee niistä eroon. Päätään raapiessaan hän saa kuitenkin tikun sormeensa ja lääkärin sitä poistaessa Mutikainen "kuolee". Lääkäri lähettää kuolleeksi luulemansa Mutikaisen kilpirauhasesta osan tohtori Jaakko Jyrälle, joka kehittää laboratoriossaan ammeen kokoisessa koeputkessa aikuisen ihmisen kokoisen koeputkilapsen, tai oikeastaan aikuisen, sillä hän on syntyeessään jo 62-vutoias. Hirveät gangsterit saavat kuulla asiasta ja päättävät ryöstää koeputkiaikuisen valmistuskaavan ja valloittaa sen avulla koko maailman. Salapoliisi Simo Seivästö ryhtyy kauniiden enkeleidensä kanssa selvittämään tapausta. Ja sekaantuupa juttuun myös mies, joka on jo toista vuotta ollut matkalla Moskovaan jääkiekkokisoihin.
Spede toimii tällä kertaa sekä käsikirjoittana, ohjaajana, tuottajana että näyttelijänä. Elokuva keräsi jo ensimmäisen kymmenen esityspäivän aikana 120 000 katsojaa ja Spede hykerteli tyytyväisenä Helsingin Sanomien haastattelussa: "Meistä kaikista kolmesta tuntuu hyvältä, sekä tuottajasta, ohjaajasta että kaksoisroolin esittäjästä". Elokuvan tuotti Speden 1970-luvun puolivälissä perustama Funny-Films Oy. Spede tekee hauskan kaksoisroolin matemaatikko Mutikaisena ja koeputkiaikuisena, mutta parhaat roolit vetää kuitenkin Vesku Loiri, joka on mainio niin gangsteri Luigina, kirkkoherranviraston virkailijana kuin Moskovaan matkalla olevana kisaturistinakin. Uuno Turhapuron hahmokin elokuvassa nähdään, mutta vasta aivan viime sekunneilla. Spede luultavasti suunnitteli tuolloin jo Uunon uutta tulemista ja halusi kokeilla miten hahmo toimisi värielokuvassa. Myös Olavi Ahonen Luigin gangsterikaverina Teuvona on hauska. Koeputkiaikuinen ja Simon enkelit ei kuitenkaan lukeudu niihin parhaisiin Speden elokuviin, eikä siitä löydy yhtään varsinaista klassikkokohtausta, mutta hauskaa on silti luvassa "koko rahan edestä". Hauskimpia kohtauksia ovat tohtori Jyrän ja koeputkiaikuisen ensimmäinen vierailu kirkkoherranvirastossa kun he hakevat "lapselle" syntymätodistusta sekä Mutikaisen käynti pankissa ja gangstereiden virrenveisuu kuolleeksi luulemalleen Mutikaiselle.
Elokuvan alkukohtaus, jossa Mutikainen yrittää ottaa aurinkoa ja huitoo samalla itikoita on kuvattu Speden Laukkaniemen talon takapihalla. Myös Mutikaisen venekaupat on kuvattu samaisella alueella, talon laiturilla. Muuten elokuva on kuvattu lähes kokonaan Mainostelevision studioilla sekä kaduilla ympäri Helsinkiä. Yksi kohtaus kuvattiin Vaalimaan raja-asemalla ja pari kohtausta Porvoossa. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Aarno Raninen (1944-2014). Elokuvan äänitehosteet ovat melko erikoisia, mutta kuitenkin aika kekseliäitä ja osa jopa hauskojakin. Lapsena tämä oli yksi omia suosikkejani Speden tuotannosta juuri noiden hauskojen äänitehosteiden takia ja onhan tämä vielä nykyäänkin varsin hauskaa katsottavaa. Elokuvasäätiö myönsi Spedelle elokuvaa varten 150 000 markan lainan, josta Spede nosti 50 000 markkaa ja maksoi sen jo viikon kuluttua takaisin. Kriitikot eivät elokuvaa arvostaneet, mutta kansa tykkäsi. Kaikkiaan elokuvalle kertyi 490 439 katsojaa ja se oli vuoden katsotuin kotimainen. Elokuvalle tehtiin seuraavana vuonna jatko-osa nimeltä Tup-akka-lakko.
Kommentit
Lähetä kommentti