X-Paroni (Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta, Spede Pasanen, 1964)

 

Ohjaus: Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta, Spede Pasanen
Käsikirjoitus: Risto Jarva, Jaakko Pakkasvirta, Spede Pasanen
Rooleissa: Spede Pasanen, Jaakko Pakkasvirta, Simo Salminen, Heikki Kuvaja, Herbert Katz, Meri Lii, Pirjo Vainimäki, Kai Lappalainen, Allan Lindfors, Per-Erik Janson, Kullervo Kukkasjärvi
Genre: komedia
Kesto: 1 h 25 min
Ikäraja: S

Spede oli vuodesta 1954 lähtien esiintynyt näyttelijänä useissa Suomen Filmiteollisuuden (SF) ja Fennada Filmin elokuvissa sekä tehnyt useita radio-ohjelmia. Nyt hän halusi kuitenkin kokeilla taitojaan myös elokuvatuottajana ja allekirjoitti vuonna 1964 Risto Jarvan omistaman Elokuvaosakeyhtiö Filminorin kanssa elokuvan valmistumissopimuksen, jossa sanotaan mm. että "Filminor vastaa nimellään tuottaja Pasasen elokuvan ammatillisesta tasosta teknillisen suorituksen, kuvauksen, laboratoriotöiden valvonnan ja äänityksen valvonnan osalta, niin että Filminorin nimi mainitaan alkuteksteissä tässä ominaisuudessa." Spede vastasi elokuvan rahoituksesta yhtiönsä Hupi-Klubi Oy:n kautta. Tulevan elokuvan käsikirjoittivat yhdessä kolmikko Pasanen, Jarva ja Pakkasvirta ja se sai nimekseen X-Paroni. Sama kolmikko myös ohjasi elokuvan. Spede ja Jaakko Pakkasvirta myös näyttelevät elokuvassa. Elokuvan työnimiä olivat Kaksoisrooli ja Paroni X. Pakkasvirtaan Spede oli tutustunut vuonna 1963, kun kaksikko näytteli yhdessä Veikko Kerttulan kanssa Mikko Niskasen ohjaamassa, välirauhan aikaan sijoittuvassa jännityselokuvassa Hopeaa rajan takaa. Tuossa elokuvassa Spede teki ainoaksi jääneen pääroolinsa vakavassa elokuvassa. Jarvaa Spede ei tuntenut ennestään. Jarva ja Pakkasvirta puolestaan olivat tuttuja keskenään ja ohjanneet ja käsikirjoittaneet jo pari vuotta aiemmin ilmestyneen esikoiselokuvansa Yö vai päivä.

Spede esittää elokuvassa kaksoisroolin paroni Wilhelm von Tandemina ja maalaispoika Kallena. He ovat täsmälleen samannäköisiä ja pienen onnettomuuden seurauksena he päätyvät yllättäen toistensa rooleihin. Kalle sotkee paronin yritystoimet ja suhteen kauniseen Kerstin-neitiin (Meri Lii). Paroni puolestaan osallistuu maatalon töihin ja ystävystyy talon tyttären Päivin (Pirjo Vainimäki) kanssa. Tarinaan sekaantuu myös katala konnajoukkio (mm. Herbert Katz, Simo Salminen ja Kullervo Kukkasjärvi), joka havittelee paronin omaisuutta.  

Jaakko Pakkasvirta (1934-2018) vastasi henkilöohjauksesta, Risto Jarva (1934-1977) filmillisestä jatkuvuudesta ja Spede sai suunnitella ja ohjata elokuvan koomiset temput eli gagit. Elokuvan pääkuvaajana toimi ohjaaja Jarva itse ja b-kuvaajana myöhemmin Jarvan elokuvien pääkuvaajana kunnostautunut Antti Peippo (1934-1989). Elokuvaa kuvattiin Helsingissä, Juvalla ja Espoossa. Kuvaustilanteissa improvisoitiin paljon, mutta playback-menetelmällä etukäteen äänitetyt vuorosanat hieman rajoittivat sitä. X-Paroni jäi ainoaksi Jarvan kuvaamaksi pitkäksi elokuvaksi. Elokuva oli vuoden 1964 katsotuin kotimainen ja se tuotti voittoa 45 000 markan (nykyrahassa noin 96 273 euroa) edestä. Musiikin elokuvaan on säveltänyt Henrik Otto Donner (1939-2013), joka pari vuotta myöhemmin tuli tutuksi yhtenä levy-yhtiö Love Recordsin perustajana sekä sen toimitusjohtajana. Soitosta vastaa Pertti Metsärinteen yhtye, joka tuli myöhemmin tutuksi Speden 60-luvun tv-ohjelmista Speden Saluuna ja 50 pientä minuuttia.

Elokuvassa nähdään Speden keksintönä mm. herätyskello, joka auringonvalon osuessa juomapulloa kannattelevaan lankaan katkaisee langan kaataen enemmän tai vähemmän terästettyä vettä nukkujan suuhun herättäen tämän. Sama keksintö nähtiin uudestaan reilut 20 vuotta myöhemmin elokuvassa Uuno Turhapuro muuttaa maalle. Naiskauneutta elokuvaan tuovat turkulainen somistaja Pirjo Vainimäki pääosassa Päivin roolissa sekä tuon ajan tv-julkkis, Suomen Japanin suurlähettilään Martti Lintulahden tytär Meri Lii. Pirjoon Spede oli iskenyt silmänsä jo aiemmin, ja tehdäkseen häneen vaikutuksen Spede tarjosi tälle pääosaa elokuvasta. Aluksi Pirjo kieltäytyi roolista, mutta Spede jatkoi sinnikkäästi yrittämistä, ja lopulta Pirjo päätti suostua. Useiden koekuvausten jälkeen hänet valittiin rooliin. Vuoden kuluttua Spede ja Pirjo menivät naimisiin. Näyttelijät Anneli Sauli (1932-2022) ja Tapio Rautavaara (1915-1979), elokuvahistorioitsija Peter von Bagh (1943-2014) ja muotoilija Kaj Franck (1911-1989) tekevät elokuvassa pienet cameoroolit.

X-Paroni ei edusta sitä parasta Spedeä, vaikka se paikoin ihan hauska onkin. Juoni on mielenkiintoinen ja toteutuskin on varsin onnistunut, vaikkakin mukana on jälleen sitä Spedelle tyypillistä lapsellisuutta ja jonkin verran myös kreisihuumoria (mm. sadetanssi, kaupan rullaportaissa pelleily sekä Kallen kokoustouhut). Spede on hauska kaksoisroolissaan vakavahenkisenä paronina ja huolettomana maalaispoika Kallena. Jaakko Pakkasvirta on myös mainio paronin James-nimisenä palvelijana. Simo Salminen tyhmänä roistokoplan jäsenenä on myös hauska ja leffan klassikkokohtauksiin kuuluu ehdottomasti "houkutuslintu", jolla rosvot koittavat houkutella paronin ansaan. Tylsintä antia ovat elokuvan tanssikohtaukset sekä lopussa nähtävä, ehkä jopa hieman liiankin pitkitetty takaa-ajokohtaus. Tuollainen elokuvan loppuun lisätty kohellus kuului Speden 60-luvun elokuvien vakiokohtauksiin. Elokuvassa nähdään myös hauska ja hieman erikoinen kohtaus, kun Kalle, jota luullaan paroniksi, kyselee kadulla satunnaisilta vastaantulijoilta, ovatko nämä nähneet hänen kaveriaan Jösseä (Heikki Kuvaja). Vastaantulijat ovat tuiki tavallisia kansalaisia, joille ei oltu etukäteen kerrottu, että kadulla kuvataan elokuvaa. Valtion elokuvatarkastamo määräsi elokuvan 10 %:n veroluokkaan, mutta tuottaja valitti päätöksestä elokuvalautakuntaan, joka ei kuitenkaan muuttanut elokuvatarkastamon päätöstä. Risto Jarvan elokuvista tämä on toinen Loman ohella joka ei saanut valtionpalkintoa.

Vioistaan huolimatta X-Paroni oli varsin mainio aloitus Speden mittavalle uralle elokuvatuottajana. Elokuvan ensiesitys televisiossa tapahtui 8. syyskuuta 1969 MTV1-kanavalla ja se keräsi ruutujen ääreen noin 1 220 000 katsojaa. Elokuva on julkaistu sekä VHS:nä että DVD:nä ja sen voi tätä kirjoitettaessa katsoa myös YouTube-videopalvelusta.