Millipilleri (Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Spede Pasanen, 1966)

 

Ohjaus: Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Spede Pasanen
Käiskirjoitus: Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Spede Pasanen
Rooleissa: Spede Pasanen, Hannes Häyrinen, Simo Salminen, Mila Lindroos, Malla Pesonius, Jukka Virtanen, Ere Kokkonen, Aarre Elo, Heikki Kuvaja, Juhani Kumpulainen, Kauko Kokkonen
Genre: komedia
Kesto: 1 h 50 min
Ikäraja: 7

Tarmo Saaren (Spede Pasanen) setä, konsuli Ö (Hannes Häyrinen), Suomen rikkain mies, on rahoittanut Tarmon opintoja, mutta valmista ei vain tunnu tulevan. Tarmo ehdottaa, että setä alkaisi maksamaan hänelle jo nyt pientä ennakkoperintöä. Setä raivostuu ja uhkaa jättää Tarmon perinnöttömäksi ja lahjoittaa koko omaisuutensa Antiikinsuojeluyhdistykselle, ellei Tarmo onnistu kuukaudessa saamaan kasaan miljoonaa markkaa. Katalat konnat (Mila Lindroos, Jukka Virtanen, Heikki Kuvaja, Aarre Elo ja Ere Kokkonen) kuulevat sedän uhkauksen ja ryhtyvät juonittelemaan rahoja itselleen. Ystävänsä Hannun (Simo Salminen) tarjoamien salaperäisten "tarmopillereiden" avulla Tarmo saa intoa aloittaa miljoonansa tienaamisen. Todellisuudessa pillerit ovat pelkkää sokeria. Tarmon ensimmäinen työ on kukkamultien vaihtaja, mutta hän onnistuu saamaan kasaan vain kahdeksan markkaa. Tarmo kokeilee myös työtä miljonäärien hengenpelastajana, elokuvatuottajana ja jopa Lapin lumimiehenä, mutta kaikki tuntuu menevän pieleen. Elokuva tunnetaan myös nimellä Millipilleri eli kuinka hankin hankalasti miljoonan.
 

Sedän esikuvana on selvästi ollut sarjakuvapiirtäjä Carl Barksin (1901-2000) luoma saituri Roope Ankka ja Tarmon esikuvana tietysti tämän epäonninen veljenpoika Aku. Yhteistä Tarmossa ja Akussa on ainakin se, että molemmilla on rikas setä ja se, että he myös kokeilevat mitä erikoisempia töitä ja ne kaikki sopivat heille todella huonosti. Elokuvaa kuvattiin vuoden 1966 helmikuusta kesäkuuhun Helsingissä, Helsingin maalaiskunnassa, Muoniossa, Kittilässä, Riihimäellä ja Espanjan Teneriffalla. Valtion elokuvatarkastamo sopi tuottaja Pasasen kanssa, että Espanjassa kuvattua härkätaistelujaksoa lyhennetään noin 15 sekuntia, jotta elokuva olisi sopiva myös lasten katsottavaksi. Valmistuttuaan elokuvalla oli mittaa lähes kaksi tuntia, mutta sitä lyhennettiin vielä myöhemmin noin 25 minuutin verran. DVD:llä on julkaistu alkuperäinen versio. Pienissä rooleissa lapsina lastentarhassa nähdään Jukka Virtasen lapset Riikka (s. 1960) ja Ville (1961). Riikka tunnetaan nykyisin Jussi-palkittuna maskeeraajana ja Ville Jussi-palkittuna näyttelijänä.

Elokuva on hieman liian sketsimäinen ja mukana on jälleen myös sitä Spedelle tyypillistä lapsellisuutta ja kreisihuumoria. Hauskimmat jutut ovat Tarmon epäonnistuneet treffit sekä elokuvapalkintokohtaus. Tylsintä antia ovat lumimies- ja Espanja-kohtaukset jotka olisi ihan hyvin voitu leikata pois kokonaan. Lopussa nähdään jälleen Speden 1960-luvun leffojen vakiokohtauksiin kuulunutta takaa-ajoa. Koska Speden ensimmäinen elokuva oli jäänyt ilman valtionpalkintoa, sijoitettiin tähän elokuvaan aiheesta pitkä parodiajakso. Myöskään Millipilleriä ei palkittu. Elokuvan lopussa nähdään teksti Filmituotanto Spede Pasanen. Todellisuudessa nimi rekisteröitiin vasta lokakuussaa 1967, tosin muodossa Filmituotanto Spede Pasanen Ky. Pienellä käsikirjoituksen hiomisella ja vähemmällä sketsimäisyydellä tästä olisi varmasti saatu paljon eheämpi kokonaisuus.

Tästä elokuvasta alkoi kuvaaja Kari Sohlbergin (s. 1940) mittava ura. Tässä hän toimi vielä B-kuvaajana, Ilkka Linnasalmen toimiessa pääkuvaajana. Hollywoodissakin uraa tehneen äänittäjälegenda Paul "Pappa" Jyrälän (1941-2007) ura alkoi myös tästä elokuvasta. Spede oli tätä ennen tehnyt jo yhden oman elokuvan, X-Paroni, vuonna 1964 yhdessä Risto Jarvan ja Jaakko Pakkasvirran kanssa. Nyt mukaan tulivat ohjaajina ja käsikirjoittajina ensikertalaiset Jukka Virtanen (1933-2019) ja Ere Kokkonen (1938-2008). Kokkonen on kertonut elokuvauransa lähteneen käyntiin siten, että Spede soitti hänelle eräänä päivänä 1960-luvun puolivälissä ja sanoi: "Spede täällä, tuletko tekemään elokuvia? Virtasen Jukkakin tulee." Miehet kyllä tiesivät toisensa, mutta eivät olleet vielä koskaan tavanneet. Kokkonen vastasi myöntävästi ja siitä käynnistyi hänen yli 40 vuotta kestänyt menestyksekäs uransa elokuvien parissa.

Jukka Virtanen puolestaan oli tutustunut Spedeen jo 1950-luvulla, jolloin kaksikko teki yhdessä tv-mainoksia. Virtanen ohjasi mainokset ja Spede esiintyi niissä. Vuosina 1956-1958 Virtanen työskenteli ohjaaja Erik Blombergin johtamassa Allotria Filmissä lyhytelokuvien tekijänä ja sen jälkeen Yleisradiossa ohjaten ja tuottaen viihdeohjelmia. Kokkonen taas oli toiminut vuosina 1961-1965 Mainostelevisiossa ohjaajana. Vuonna 1965 Kokkonen valmistui Teatterikorkeakoulusta ja siirtyi samalla TV-teatteriin. Vuonna 1966 Kokkonen aloitti yhteistyönsä Speden kanssa.

Virtanen jätti yhteistyön Speden kanssa jo kolmen elokuvan jälkeen vuonna 1969, mutta teki kuitenkin jatkossakin vielä pieniä, mutta hauskoja vierailuja Speden elokuvissa. Kokkonen sen sijaan jatkoi Speden elokuvien ohjaajana ja vuodesta 1984 lähtien myös käsikirjoittajana muutamaa välirikkoa lukuun ottamatta aina Pasasen kuolemaan, vuoteen 2001 saakka. 

Millipillerin ensi-ilta oli 26. elokuuta 1966. Tarkkoja katsojalukuja ei ole saatavilla, koska niitä alettiin tilastoimaan vasta vuonna 1972. Elokuva oli kuitenkin sen verran menestyksekäs, että se tuotti voittoa noin 100 000 markkaa (nykyrahassa noin 196 300 euroa). Millipilleri ei edusta sitä parasta Spedeä, mutta ei se kuitenkaan mikään ihan huonokaan ole. Mukana on monta hauskaa juttua ja Spede hoitaa roolinsa tuttuun tyyliin lapsekkaasti koheltaen. Myös Hannes Häyrinen (1914-1991) on hauska sedän roolissa. Naiskauneutta elokuvaan tuovat kiekonheittäjä Carol Lindroosin (1930-2001) jugoslavialaissyntyinen puoliso Mila Lindroos  ja valokuvamalli Malla Pesonius. Elokuvan ensimmäinen tv-esitys oli 3. marraskuuta 1969 MTV1-kanavalla ja se keräsi noin 1 390 000 katsojaa televisioiden ääreen.