Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut (Ere Kokkonen, 1969)


 

Ohjaus: Ere Kokkonen
Käsikirjoitus: Spede Pasanen, Ere Kokkonen ja Jukka Virtanen
Rooleissa: Spede Pasanen, Simo Salminen, Vesa-Matti Loiri, Tarja-Tuulikki Tarsala, Leo Jokela, Tamara Lund, Danny, Aarre Elo, Veikko Sinisalo, Mirjam Himberg, Juhani Kumpulainen
Genre: komedia
Kesto: 1 h 26 min
Ikäraja: S


Vuosi 1969 oli Spede Pasaselle todellista kulta-aikaa. TV:ssä pyörineen Spede Show’n lisäksi samana vuonna valmistui kolme kokoillan elokuvaa: Leikkikalugangsteri, Pohjan tähteet sekä Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut. Näistä ensimmäisenä ensi-iltansa sai Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut, 28.2.69. Pääosissa Speden lisäksi nähtiin Vesa-Matti Loiri, Simo Salminen (1932-2015), Tarja-Tuulikki Tarsala (1937-2007) sekä Leo Jokela (1927-1975), ja vilahtaapa kuvissa myös laulaja Danny, joka jo tuohon aikaan oli yksi Suomen suosituimmista artisteista. Hän esittää elokuvassa Jaakko Salon (1930-2002) säveltämän ja Jukka Virtasen (1933-2019) sanoittaman laulun "Ei ole kaikki miltä näyttää". Vierailevina tähtinä elokuvassa nähdään mm. laulaja-sanoittaja Juha Vainio (1938-1990), ralliautoilija Timo Mäkinen (1938-2017) ja säveltäjä Jaakko Salo. Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut on ainoa Yleisradiolle tehty Spede-elokuva. Tuotantokustannukset olivat 310 000 silloista markkaa, joka nykyrahassa vastaa noin 485 354 euroa. Elokuva oli vuoden katsotuin kotimainen ja se tuotti tekijöilleen voittoa 64 000 markkaa, joka nykyrahassa on noin 100 202 euroa. Elokuvan tv-ensi-ilta Ylen TV1-kanavalla oli 30.4.1980 ja katsojia kertyi 1 083 000.

Yleisradio tuli tuotantoon mukaan siten, että Filmituotanto Spede Pasanen vuokrasi siltä teknisen henkilökunnan, kaluston ja joitakin studiotiloja. Näköradiomiehen ihmeelliset siekailut oli ensimmäinen elokuva Suomessa, jonka kuvauksissa kokeiltiin uutta videolle ja filmille kuvaamisen sekateniikkaa. Tämä tarkoitti sitä, että kolmella televisiokameralla samaan aikaan kuvattu kohtaus tallennettiin elokuvakameralla suoraan kuvaputkelta filminauhalle. Elokuva kuvattiin 12:ssa päivässä: studiossa kuusi päivää ja ulkolähetystekniikalla kuusi päivää. Uusi kuvaustekniikka nopeutti kuvausvaihetta, mutta samalla elokuvan tekninen laatu heikkeni todella paljon kun se siirrettiin filmille.

Käsikirjoituksen elokuvaan teki kolmikko Spede Pasanen, Jukka Virtanen ja Ere Kokkonen, joista jälkimmäinen myös ohjasi elokuvan. Tämä oli ensimmäinen Ere Kokkosen (1938-2008) yksin ohjaama Spede-elokuva. Kokkonen oli vuotta aiemmin vapautettu Yleisradion tv-teatterista, sillä hänen tekemänsä viihdeohjelma Loistokaupunki oli ylittänyt huomattavasti sille varatun budjetin. Tämän seurauksena Kokkonen siirtyi silloisen Filmituotanto Spede Pasanen Ky:n tuotantopäälliköksi. Tuohon aikaan Spede oli luvannut aina kaljakorin sille, joka keksii elokuville nimet. Alun perin tämän elokuvan nimeksi oli keksitty Näköradiomiehen ihmeelliset seikkailut, mutta Pasanen keksi muuttaa viimeisen sanan muotoon siekailut ja piti näin kaljakorin itsellään.



Mikko Syvärivi (Pasanen) on töissä Yleisradiossa järjestäjänä. Järjestäjän työn ohessa hän yrittää tarjota tv:n viihdepäällikölle (Aarre Elo) huonoja sketsi-ideoitaan. Sattumalta hän pääsee Simo Salmisen (Simo siis esittää Simo Salminen -nimistä koomikkoa) show’n statistiksi, mutta kun esityksen pitäisi alkaa, Mikko on kauhusta kankeana, sekoilee sanoissaan ja munaa koko show’n. Yleisöön Mikon törttöily ja jatkuva oveen törmäily kuitenkin uppoaa ja niinpä patruuna Iivari Päreistöniemen (Leo Jokela) avustuksella hänestä tulee kansan rakastama koomikko K. Ovimikko ja hänen ovishow’staan tulee suuri menestys. Suosio nousee kuitenkin Mikolla päähän ja hän alkaa elää ylellistä elämää. Mikko hylkää kahvionhoitaja Sirkun ja alkaa seurustelemaan näyttelijätär Ester Suon (Tamara Lund (1941-2005)) kanssa. Lopulta hänen show'ssaan esiintyvä toimittaja Vasa (Vesa-Matti Loiri) saa tarpeekseen ja jättää Mikon ohjelman. Ylimielinen Mikko vaihtaa ovishown'sa ikkunashow'hun ja huomaa pian ettei se kannattanut. Suuri yleisö ja ystävät hylkäävät Mikon. Lopulta hän palaa takaisin vanhaan järjestäjän hommaansa yrittäen edelleen tarjota omia ohjelmaideioitaan viihdepäällikölle.



 

Elokuva näyttää katsojalle koomikon kyyneleet naurun takaa. Eli kun ensin menee hyvin ja mainetta tulee, maine nousee päähän ja aletaan yrittämään liikaa, ja lopulta käy huonosti. Speden ohella myös Loiri ja Jokela ovat hauskoja rooleissaan. Leffasta ei löydy yhtään varsinaista klassikkokohtausta, mutta hauskaa on tarjolla silti. Mikon ja kahvionhoitaja Sirkun (Tarja-Tuulikki Tarsala) elokuvateatterisekoilu sekä toimittaja Vasan eriskummalliset haastattelutuokiot ovat leffan hauskinta antia. Ja onpa mukana myös niitä Speden keksintöjäkin, kuten aplodikone ja sikarin sytyttävä haarniska, sekä levysoitin, joka alkaa soittaa romanttista musiikkia kun sanoo "rakas". Näköradiomiehen ihmeellisten siekailuiden käsikirjoitus on varsin eheä kokonaisuus ja elokuva edustaa Speden tuotannon ehdotona kärkipäätä ja on yksi parhaista Spede-elokuvista yhdessä Pähkähullun Suomen kanssa. Elokuva on tätä kirjoitettaessa katsottavissa ainakin YouTube-videopalvelussa. Lisäksi elokuva on julkaistu sekä VHS:nä että DVD:nä. Elokuvan jälkeen Jukka Virtanen jätti yhteistyön Speden kanssa, mutta Ere Kokkosesta tuli Speden tärkein yhteistyökumppani. Kaksikon yhteistyö jatkui Pasasen kuolemaan saakka.



Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Ruusun aika (Ilkka Vanne, Pauli Virtanen, 1990-1991)

Nikke Knatterton: Mestarietsivän seikkailut (Manfred Schmidt, 1978)

Matka maailman ympäri 80 päivässä (Luis Ballester Bustos & Fumio Kurokawa, 1983)