Kleopatra (Cleopatra, Joseph L. Mankiewicz, 1963)

Ohjaus: Joseph L. Mankiewicz
Käsikirjoitus: Joseph L. Mankiewicz, Ranald MacDougall, Sidney Buchman
Rooleissa: Elizabeth Taylor, Richard Burton, Rex Harrison, Roddy McDowall, Martin Landau, Hume Cronyn
Genre: draama
Kesto: 4 h 11 min
Ikäraja: 12

Vuonna 1963 valmistui tuohon mennessä yksi elokuvahistorian kalleimmista ja kestoltaan pisimmistä elokuvista. Elokuva oli nimeltään Kleopatra. Ohjaajana Joseph L. Mankiewicz. Tosin Mankiewicz ei ollut elokuvan alkuperäinen ohjaaja, vaan hänet palkattiin alkuperäisen ohjaajan Rouben Mamoulianin tilalle, sillä Mamoulianin perfektionistiset vaatimukset olivat liikaa tuotantoyhtiölle. Myös elokuvan jatkuvasti muuttuva käsikirjoitus aiheutti ongelmia. Erityisesti kuvaukset muistetaan siitä, että päätähti Elizabeth Taylor melkein kuoli. Elokuvan tuotanto alkoi jo vuonna 1958, useita vuosia ennen kuin se lopulta valmistui. Alun perin Lontoon Pinewood Studiolla kuvattavaksi aiottu elokuva oli jatkuvasti vaikeuksissa Lontoon sateisen sään vuoksi. Taylor sairastui ja kykeni aluksi vain pukujensa koekuvauksiin. Lopulta tilanne meni jopa niin vakavaksi, että hän sairastui aasialaiseen flunssaan ja sen seurauksena keuhkokuumeeseen ja vaipui lopulta koomaan. Taylor kiidätettiin sairaalaan, jossa hänelle jouduttiin tekemään reikä henkitorveen.

Reikä henkitorvessa pelasti hänet ja operaation jälkeen hän sitten pikkuhiljaa toipui, ja teki paluun takaisin kuvauksiin. Paluu myös uutisoitiin erittäin näyttävästi. Taylorin palattua valmiiksi rakennetut massiiviset lavasteet purettiin, kuvaukset siirrettiin Lontoosta Roomaan ja lavasteet rakennettiin uudelleen. Italiassa kaikki alkoi sujua paremmin. Tuo Lontoossa vietetty aika tuli maksamaan elokuvayhtiölle 7 miljoonaa dollaria ja siellä kuvatusta materiaalista käyttökelpoista oli vain noin 10 minuuttia. Eli rahaa oli kulunut jo tuossa vaiheessa yli alkuperäisen budjetin, joka oli kuusi miljoonaa dollaria. Tämä oli kuitenkin vasta alkua, sillä lopullisen elokuvan (negatiivityöt mukaan luettuna) kustannukset nousivat huikeaan 44 miljoonaan dollariin, joka nykyrahassa vastaa noin 320 miljoonaa dollaria.

Elizabeth Taylor ilmoitti heti ennen kuvauksien alkua, että alle miljoonan dollarin hän ei Kleopatraa näyttele. Taylorin suureksi yllätykseksi tuotantoyhtiö suostui maksamaan hänen vaatimansa miljoonan, joka oli tuohon mennessä kallein palkkio, joka näyttelijälle maksettiin. Valmistuessaan elokuvalla oli pituutta 251 minuuttia, mikä teki siitä tuohon mennessä yhden elokuvahistorian pisimmistä elokuvista. Kaikkiaan materiaalia kuvattiin noin kuuden tunnin verran, mutta leikkausvaiheessa elokuvaa lyhennettiin parilla tunnilla. Elokuvan ensi-illan jälkeen se lyhennettiin vielä alle nelituntiseksi. Vaikka Kleopatra oli ensi-iltavuotensa 1963 tuottoisin elokuva, tuli siitä kuitenkin yksi elokuvahistorian suurimmista flopeista, eikä tällaisia suuria spektaakkeleja enää Kleopatran jälkeen kovin helposti lähdetty tekemään.

Arvostelua varten katsoin elokuvan 50-vuotisjuhlavuonna 2013 julkaistun blu-ray-version, joka sisältää elokuvan alkuperäisessä nelituntisessa pituudessaan. Elokuva on jaettu kahdelle levylle: ensimmäinen puolisko keskittyy Caesarin aikaan ja jälkimmäisessä perehdytään Kleopatran ja Marcus Antoniuksen suhteeseen. Elokuva siis kuvaa Egyptin nuoren kuningattaren Kleopatra VII:n pyrkimyksiä vastustaa Rooman valtakunnan laajentumista Egyptiin. Pääosassa Kleopatrana nähdään jo aiemmin mainittu upea Elizabeth Taylor. Muissa rooleissa mm. Taylorin tuleva aviomies Richard Burton Marcus Antoniuksena, Rex Harrison Julius Caesarina, Roddy McDowall Augustuksena ja Martin Landau Rufiona.

Alun perin Marcus Antoniuksen rooliin oli kiinnitetty näyttelijä Stephen Boyd, mutta tuotannon keskeydyttyä pitkäksi ajaksi Taylorin sairastumisen vuoksi, hänet jouduttiin vaihtamaan Richard Burtoniin. Tämän vaihdoksen kerrotaan olleen hyvä asia, sillä se pelasti konkurssiuhan alla olleen tuotantoyhtiö Twentieth Century Foxin, ja samalla tahoillaan vielä naimisissa olleet Burton ja Taylor rakastuivat toisiinsa ja menivät myöhemmin naimisiin. Kaikkiaan Burton ja Taylor olivat naimisissa kahdesti: ensimmäinen avioliitto kesti vuodet 1964-1974 ja toinen 1975-1976. Burton kuoli vuonna 1984 vaikeaan alkoholismiin vain 58-vuotiaana ja Taylor sydämen vajaatoimintaan 79-vuotiaana vuonna 2011. Burtonin ja Taylorin suhdetta käytettiin hyödyksi elokuvan markkinoinnissa.

Lavastuksen ja puvustuksen puolesta Kleopatra on todella upeaa katsottavaa, ja juuri siinä ne elokuvan suurimmat ansiot ovatkin. Lavasteita rakennettiin kaikkiaan 79. Näyttelijät tekevät myös hyvää työtä, etenkin Rex Harrison Caesarina. Harrison onkin sanonut tuon Caesarin olleen hänen suosikkiroolinsa. Myös Taylor tekee hyvän roolin Kleopatrana. Hänellä on lähes joka kohtauksessa erilainen puku, joita hänelle tehtiin yhteensä 65. Pelkästään Taylorin pukujen valmistus tuli maksamaan lähes 195 000 dollaria. Yksi asuista oli valmistettu 24 karaatin kultakankaasta. Kaiken kaikkiaan elokuvaa varten valmistettiin noin 26 000 pukua. Osassa Taylorin puvuista on erittäin antelias kaula-aukko ja ohjaaja myös hyödynsi tuota anteliaisuutta erittäin paljon elokuvan eri kohtauksissa. Rooman ja Egyptin upean lavastuksen lisäksi elokuvan hienoimpia ja mahtipontisimpia kohtauksia on Kleopatran saapuminen laivalla Roomaan ja myös Kleopatran saapuminen Roomassa kansan eteen jättimäisen sfinksin kanssa näyttää todella vaikuttavalta.

Vaikka elokuvalla on kestoa yli neljä tuntia, niin ei tämä spektaakkeli missään vaiheessa tunnu tylsältä, mutta monessa kohdassa elokuva on kieltämättä hieman liian teatterimainen. Kuvausten venyessä ohjaaja Mankiewicz alkoi kärsiä ylirasituksesta ja useiden lääkkeiden ja injektiopiikkien avulla hän kuitenkin psytyi hoitamaan ohjaushommat loppuun saakka. Tosin lääkärin piikittäessä häntä kerran vahingossa hermoon, hän rampautui tilapäisesti ja joutui paaripotilaaksi. Elokuvan leikkausvaiheessa ohjaaja sivuutettiin täysin, mutta näyttelijöiden ilmaistessa asiasta oman mielipiteensä ja tukensa, hän pääsi vielä mukaan mm. valvomaan elokuvan jälkituotantoa ja musiikin miksaamista elokuvaan. Kuolemaansa saakka Mankiewicz toivoi, että hänen alkuperäinen pitkä versionsa voitaisiin joskus restauroida, sillä materiaali oli tallessa. Hän kuoli vuonna 1993. Alkuperäinen restauroitu versio julkaistiin elokuvan 50-vuotisjuhlavuonna 2013.

Elokuvan blu-ray-julkaisun ekstramateriaalit ovat myös erittäin mielenkiintoiset. Mukana on mm. ohjaaja Mankiewiczin poikien ja näyttelijä Martin Landaun kommenttiraidat, elokuvan teosta kertova parituntinen dokumentti, jossa osa elokuvan näyttelijöistä (mm. Roddy McDowall, Hume Cronyn ja Martin Landau) muistelee millaista oli tehdä tällainen huikea spektaakkeli sekä vanhoja uutispätkiä elokuvan ensi-illan ajalta. Oscar-palkintoja elokuvalle tuli neljä: Paras lavastus, puvustus, tehosteet ja kuvaus. Kaikkiaan elokuva oli ehdolla yhdeksään Oscariin, mukaan lukien paras elokuva.

Kleopatra on visuaalisesti todella upea spektaakkeli ja elokuva, jollaisia ei valitettavasti enää nykypäivänä tehtäisi. Elokuva kannattaa katsoa jo pelkästään sen upean ja huikean lavastuksensa vuoksi.